koulutus
Arkadiankatu 26 rakennuksen – alun perin vuonna 1930 valmistuneen Helsingin koelyseon ja nykyisen Etu-Töölön lukion – suunnittelivat Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdit Yrjö Sadeniemi sekä Hjalmar Åberg. Nykyisin rakennuksessa toimii lukio, jossa on oppilaita noin 650 sekä opettajia ja muuta henkilökuntaa noin 50. Viereisen samanaikaisesti rakennetun Arkadiankatu 24 koulun (ap. Svenska Flickskolan) kanssa koulut muodostavat arkkitehtonisesti yhtenäisen kokonaisuuden.
Rakennus sijaitsee Etu-Töölön valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä ja ”Opintiellä”-selvityksessä v. 2004 se on arvotettu suojeluluokkaan 1 erityisesti kaupunkikuvallisten ja historiallisten arvojen sekä kohteen säilyneisyyden vuoksi. Vaikka koulun ympäristön rakennuskanta on vuosikymmenten kuluessa tiivistynyt niin rakennuksen symmetrinen klassistinen rapattu ulkohahmo ja piha-aluetta rajaavat aidat ja muurit ovat säilyneet alkuperäisinä.
Etu-Töölön lukion rakennukseen toteutettiin v. 2020-2021 ensimmäinen laaja koko rakennuksen kattava toiminnallinen ja tekninen perusparannus, jossa koulutilat ajanmukaistettiin nykyisten vaatimusten mukaisiksi, uusittiin kaikki talotekniset järjestelmät ja rakennettiin uudet ilmanvaihtokonehuoneet ullakkotiloihin sekä parannettiin rakennuksen akustiikkaa, sisäilman laatua, esteettömyyttä ja energiataloutta. Keittiö- ja ruokailutilat siirrettiin logistisesti parempaan paikkaa 1. kerroksen länsipäätyyn, mikä osaltaan aiheutti tilarotaatioita mm. erikoisluokkien sijainneissa. Muutoksissa huomioitiin vanhan rakennuksen lähtökohdat sekä keskeiset rakennustaiteelliset ja historialliset arvot. Parhaiten säilyneet ja arvokkaimmat sisätilat kuten pääaula, käytävät, porrashuoneet, auditorio, entinen kirjasto, juhlasali sekä rakennuksen julkisivut on säilytetty mahdollisimman alkuperäisinä ja ne on maalattu tehdyn väritutkimusten pohjalta rakennusajankohdan mukaisiksi. Juhlasalin ja pääaulan alkuperäiset seinä- ja kattomaalaukset konservoitiin.
Espoonlahden koulu ja lukio on 1975 valmistunut Arkkitehtitoimisto Osmo Siparin suunnittelema koulurakennus, joka peruskorjattiin 2011-2013. Koulussa toimii viisisarjainen yläkoulu, jossa on 360 oppilasta ja kielipainotteinen lukio, jossa on 540 oppilasta.
Peruskorjauksessa tehtiin toiminnallisia tilamuutoksia, paloteknisiä parannuksia ja rakennuksen esteettömyyttä palvelevia muutoksia. Uusilla kattoikkunoilla tuotiin lisää valoa sisätiloihin.
Auditorio ja liikuntasali säilytetettiin mahdollisimman alkuperäisessä asussa.
Suurin muutos tehtiin B-osan toisessa kerroksessa, jossa keittiö säilytettiin paikallaan, mutta nykyisestä kirjastosta ja ruokasalista muodostetettiin avoin koulua kokoava pääaula, joka toimii ruokasalina. Uusi kirjasto avautuu kaarevan lasiseinän kautta ruokasaliin.
Peruskorjauksessa purettiin kaikki muu paitsi rakennuksen betonirunko ja muutama muurattu väliseinä. Vesikatolle rakennettiin uusi IV-konehuone ja liikuntasalin viereiset konehuoneet yhdistettiin.
Talotekniikka uusittiin kokonaan. Keittiön huoltoa varten rakennettiin uusi hissi ja vanha hissi uusittiin pyörätuolin käyttäjalle soveltuvaksi. Huoltopihalle rakennettiin uusi varasto/jätekatos.
Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri pyrittiin palauttamaan lähemmäs alkuperäisen rakennuksen henkeä.
Julkisivuihin uusittiin betonisten kuorielementtien ulkokuoret pitkälti alkuperäisiä elementtijakoja noudattaen. Suurin muutos ulkoarkkitehtuurissa on uusi profiililasilla verhottu IV-konehuone, se on sijoitettu yläpihan puolelle, jolloin konehuone ei dominoi näkymää päälähestymissuunnasta ja samalla se toimii yläpihan sadekatoksena.
Piha-alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä parannettiin. Koulun huoltoliikenne keskitettiin eteläpäädyn huoltopihalle ja autojen pysäköinti liikkumirajoitteisten paikkoja lukuunottamatta siirrettiin asemakaavan mukaiselle pysäköintialueelle. Istutuksia monipuolistetettiin ja pihalle lisättiin peli- ja liikuntavälineitä. Nykyisten parakkikoulujen paikalle suunniteltiin mopoparkki. Uusiutuvaa energiaa hyödynnetään yläpihalle sijoitetun maalämpökaivokentän ja kattoikkunoiden lappeisiin sijoitetettujen aurinkokerääjien avulla.
Karakallion koulu on 1975 valmistunut arkkitehti Kosti Kurosen (Suunnittelukeskus Oy) suunnittelema koulurakennus, jonka peruskorjaus suunniteltiin ja toteutettiin vuosina 2011-2014.
Koulurakennus peruskorjattiin täydellisesti koko ulkovaippa uusimalla sekä talotekniikka uusittiin kokonaan. Vesikatolle rakennettiin uudet iv-konehuoneet ja koulun 2 kpl valopihaa muutettiin lämpimiksi tiloiksi ne kattamalla. Auditorion näyttämö korotettiin ja pääsisäänkäynnin yhteyteen rakennettiin laajennuksena kellariin uusi porras sekä jätehuone ja keittiön huoltosisäänkäynti.
Hankkeeseen sisältyi koulutontin viereisen UP-kenttäalueen peruskorjaus.
Peruskorjauksen yhteydessä koulun tilajärjestys säilyi lähes muuttumattomana, opetus-, oppilashuolto- ja hallintotilojen toiminnallisuutta kuitenkin parannettiin väliseinien uudelleenjärjestelyillä. Ruokasalia laajennettiin lasiseinäisenä pääkäytävälle ja auditorion näyttämöä aikaisempaan musiikkiluokan varastoon. Rakennukseen tehtiin laajennuksena uusi pääsisäänkäynnin tuulikaappi, johon järjestettiin sisäinen porras pieneen kellarikerrokseen.
Vaikka Karakallion koulua ei oltu suojeltu, sen arkkitehtuurin on katsottu edustavan aikakautensa rationaalista kouluarkkitehtuuria parhaimmillaan, joten rakennuksen ulkoarkkitehtuuri pyrittiin säilyttämään lähellä alkuperäisen rakennuksen ilmettä.
Sisätiloissa alkuperäinen näkyvä systeemiajattelu rakenteiden ja talotekniikan osilta säilytettiin kaikissa päätiloissa. Aula- ja käytävätilojen sekä luokkien väliset säilytyskalusteet uusittiin alkuperäistä värimaailmaa noudattaen.
Koulun piha-alueiden turvallisuutta ja valvottavuutta parannettiin osoittamalla huoltoliikenteelle omat reitit ja kääntöpaikat. Koulupihasta tehtiin viihtyisämpi ulkoalue liikunnalle ja välituntioleskelulle.
Uusiutuvaa energiaa hyödynnetään yläpihalle sijoitetun maalämpökaivokentän ja vesikatolle asennettujen aurinkokerääjien avulla.
Soukan koulu on vuonna 1971 valmistunut arkkitehti Kari Virran suunnittelema koulurakennus, joka peruskorjattiin ja laajennettiin vuonna 2009-2011. Se on noin 550 oppilaan ala-asteen koulu.
Koululle rakennettiin laajennusosa, joka yhdistettiin lasinivelellä vanhaan rakennukseen. Laajennusosan arkkitehtuuri pyrittiin sopeuttamaan mahdollisimman hyvin alkuperäiseen rakennuksen arkkitehtuuriin, joka osa alueen rakennushistoriaa.
Alkuperäisessä kokonaisuudessa liikunta- ja ruokasalirakennus oli ulkoyhteydessä varsinaiseen koulurakennukseen. Peruskorjauksessa nämä osat yhdistettiin uudella lasiseinäisellä käytävällä, josta samalla tuli koulun uusi pääsisäänkäynti.
Peruskorjauksessa vanhasta rakennuksesta purettiin kaikki muu paitsi betonirunko ja ulkoseinien sisäkuori. Vesikatolle rakennettiin uudet ilmanvaihtokonehuoneet ja liikunta- ja ruokasaliosan vanhaa ilmanvaihtokonehuonetta laajennettiin. Pihalle rakennettiin uusi piharakennus kiinteistönhoitoa varten.
Peruskorjattavassa osassa tilat järjesteltiin uudelleen, pintamateriaalit ja kiintokalusteet uusittiin.
Liikuntasaliin rakennettiin siirtokatsomo ja lisättiin näyttämötekniikkaa.
Peruskorjattavan osan talotekniikka uusittiin kokonaisuudessaan.
Nykyiset piha-alueet uusittiin pintamateriaalien, varusteiden ja talotekniikan osalta. Piha-aluetta laajennettiin nykyiselle metsäalueelle. Tontin lounaisosaan rakennettiin uusi pysäköintialue sekä aidattu pelikenttä ja pieni varasto. Pysäköintialueelta johdettiin uusi kevyen liikenteen väylä koulun piha-alueelle.
Oulun Yliopisto, Linnanmaa
tilaaja: Senaatti-kiinteistöt
pinta-ala: 10 687 brm²
pää-, arkkitehti- ja sisustussuunnittelu
Linnuntie 6, Espoo,
tilaaja: Espoon Suomenkielinen koulutuskeskus
pinta-ala 6200 brm²
pää-, arkkitehti- ja sisustussuunnittelu
